Syöte MTB 6.8.2016
Etusivu    Info    Sarjat    Ilmoittaudu    Reitti    Kuvat    Videot    Majoitus    Osallistujat    Tulokset    Asusteet    Yhteystiedot    In English  
Syöte MTB Winter 25.2.2017
 Front page       Info         Classes          Register            Route          Photos         Videos          FAQ         Accommodation           Participants          Results            Merchandise          Contact us          In English      
Yhteistyössä

Special Bike

Bar & Grill Kauppuri 5 Oy

Hotelli Iso-Syöte & Safari

Digitarvike

Navico Oy

Syötteen keskusvaraamo

Powerbar

Hotelli Pikku-Syöte

Kylmänen

Syöte Resort

Kotivara

MTB Green Race

Reitti ja kalusto

Syöte MTB:n reitti tarjoaa kenties Suomen upeimmat puitteet maastopyöräilyyn. Reitti kulkee halki kansallispuiston henkeäsalpaavien vaara- ja tunturimaisemien, tarjoten samalla myös kovia nousuja ja vauhdikkaita laskuja. Reitti vie kulkijansa sekä Pikku-Syötteelle noin 375 metrin korkeuteen että lopussa Iso-Syötteen huipulle noin 430 metrin korkeuteen.

Suurin osa reitistä on polkua, suht. kapeaa, teknisyydeltään vaihtelevaa singletrackia. Reitillä on myös jonkin verran pitkospuita. Metsäautotietä, soratietä ja asfalttia on reitin pituudesta vain murto-osa. Haastetta löytyy osaavallekin maastopyöräilijälle. Viimeistään huikea, Suomen ehkä suurin ja haastavin loppunousu (223 metrin korkeusero!) erottelee jyvät akanoista. Tapahtuma on suunnattu kaikille jo jonkin verran kokemusta maastopyöräilystä omaaville kuskeille. Mitään kisakokemusta tai kilpailulisenssiä ei vaadita.

Taitava kuski selättää reitin varmasti täysjäykälläkin pyörällä, mutta järjestäjä suosittelee jousitettua, kunnollista maastopyörää. Teknisyys vaihtelee helposta ja leveästä kangaspolusta haastaviin juurakkopätkiin, ja toki polulla on myös kiviä. Niinikään taitava kuski pystyy ajamaan koko reitin ilman jalkakosketuksia, lukuun ottamatta paria lyhyttä jyrkintä nousupätkää. Reittiä ei suositella cyclocross-pyörille. 60km kierroksen tekninen haastavuus lisääntyy kohti reitin loppua, joten voimia kannattaa säästää. Niistä on hyötyä viimeistään loppunousussa.Tapahtumassa on kypäräpakko, ja jokainen osallistuja huolehtii omasta vakuutusturvastaan.

Reittikartta ja numerotietoa

Vuodeksi 2017 kaikki reitit ovat muuttuneet jonkin verran. 32km reitillä muutoksia on vähän, mutta 60 ja 120km reiteillä reilusti enemmän. Alla vuosien 2012-2017 reittikartat. Vuoden 2017 reittikartta voi vielä muuttua, sillä Metsähallitus tekee reiteillä töitä. Vuonna 2016 kokonaisnousua 60km reitille kertyi noin 1200 metriä. Reitin korkeusero on noin 250 metriä. Pelkästään loppunousussa nousua kertyy 223 metriä!

120km matkalla 60km reitti kierretään kahdesti ja lisäksi ajetaan n. 3km mittainen siirtymä 60km maalista uudelle kierrokselle. Kokonaisnousua reitille kertyy noin 2500 metriä.

Vuoden 2017 reittikartta (maastokartalla)
Vuoden 2017 reittikartta (taustakartalla)

Vuoden 2016 reittikartta (maastokartalla)
Vuoden 2016 reittikartta (taustakartalla)
Opaskartta maali- ja lähtöalueesta

Vuoden 2015 reittikartta (maastokartalla)
Vuoden 2015 reittikartta (taustakartalla)
Vuoden 2014 reittikartta ja korkeusprofiili.
Vuoden 2013 reittikartta
Vuoden 2012 reittikartta.

Reittikuvaus, 60 & 120km (2017)

Reitti kulkee suurelta osin pitkin olemassa olevia Syötteen alueen virallisia maastopyöräilyreittejä pitkin, mutta tätä tapahtumaa varten myös muuta upeaa polkua on valjastettu käyttöön.

Reitin lähtö tapahtuu Iso-Syötteen ala-asemalta, josta lähdetään pyörittelemään itään päin Kumpu-Luokan kautta kohti Pikku-Syötteen lakea. Pikku-Syötteen hotellin jälkeen hurautetaan vauhdikas polkulasku alas, ja ajellaan Peikkopolun kautta pikku hiljaa kapenevia polkuja upeissa maisemissa Pitämävaaran nousuja kohti. Pitämävaaran päälle kierretään idästä, Taivalkosken puolelta. Pitämävaaran laella ajellaan kansallispuiston reunaa kohti etelää, ensimmäistä huoltopistettä (H1) sekä kuuluisaa Pumppaamoa.

Ensimmäisen huoltopisteen jälkeen pääsee sulattelemaan eväitä Pumppaamossa, ja sen jälkeen lasketellaan upeissa kansallispuistomaisemissa Portinkurun reunalle, josta pudotellaan uutta polkua kohti Portinojan laavua. Laskumetrejä kertyy Pitämävaaran laelta lähes sata.

Pitämävaaran lenkkiä ajellaan vielä muutama kilometri, kunnes noin 22km kohdalla 60km reitti erkaantuu vasemmalle vanhalta poroerotusaukealta Syötteen Näköalatien suuntaisesti 32km reitin jatkaessa oikealle vanhaa Pitämävaaran reittiä pitkin kohti Iso-Syötettä. 60km reitin uudet reittiosuudet seuraavat Näköalatietä sen itäpuolella ja reitti puikahtaa latusiltaa pitkin Ala- ja Ylähuuhkasjärvien välistä kohti Huuhkasen laavua. Täältä jatketaan pääosin hyvin rullaavaa polkupohjaa kohti Näköalatien ylitystä Naamankajärven eteläpuolella.

Naamankajärven eteläpuolisen linjan jälkeen vuorossa on toinen huoltopiste & omahuoltopiste, ja sen jälkeen ylitetään Syötteelle johtava päätie, kierretään kaunis pieni lampi länsipuolelta ja noustaan ylös upeita ajomaastoja tarjoavan Pytkynharjun päälle.

Pian nousun jälkeen reitti jatkaa vasemmalle Pytkynharjun eteläpuolelle, jossa reitti sivuaa Kellarilampea, nousten tämän jälkeen mutkitellen takaisin Pytkynharjulle. Harju ajetaan länsipäähän asti, josta koukataan lyhyen metsäautotiepätkän kautta takaisin harjun pohjoispuolelle ja Lauttalammen pohjoispuoliselle huoltopisteelle H3.

Huoltopisteen jälkeen lasketellaan Lauttalammen rantaan, sieltä noustaan raastava nousu takaisin Pytkynharjun päälle ja ajetaan harjua takaisin itään jonkin matkaa. Tämän jälkeen käännytään alamäkeen pohjoiseen kohti Iso-Syötettä pitkin vauhdikasta sora- ja pitkospolkua ja ylitetään Riihisuo.

Suon jälkeen 60km/120km reittien kulkijat kääntyvät takaisin länteen kohti Pärjänjoen vartta Riihituvan mainion ja välillä hieman täristävänkin polun kautta. Ennen Pärjänjoen varteen saapumista kurvaistaan uudestaan edelliselle huoltopisteelle (H3/H4) täydentämään energiavarastoja loppurytistystä varten. Pärjänjoen varrella on jälleen tarjolla nopeaa, osin sorastettua polkua ja upeaa suomalaista vanhaa metsämaisemaa. Pikkuhiljaa reitti vie kulkijansa Iso-Syötteen pohjoispuolelle Annintuvan lähelle, josta 207 metrin lähtökorkeudesta lähdetään kapuamaan kohti Iso-Syötteen 432 metrin korkeudessa häämöttävää huippua ja heti sen jälkeen maalia. Tosin joillakin on vielä toinen kierros jäljellä :)

Reittikuvaus, 32km (2017)

32km reitti kulkee ensimmäiset n. 23km samaa reittiä kuin 60 & 120km sarjojenkin reitti. Siitä risteyksestä, josta pidempien matkojen reitit jatkavat vasemmalle/suoraan, kääntyy 32km reitti oikealle kohti vanhaa Pitämävaaran maastopyöräilyreittiä kulkien sitä pitkin ensin upeita harjumaisemia. Seuraavalla parin kilometrin osuudella on tarjolla kosteita ja mutaisiakin paikkoja sekä muutamat pitkospuut. Tämän jälkeen ajellaan hetki soratietä ja sorastettua, oikein mukavaa polkua lähtöpaikan läheisyyteen, josta reitti kiipeää sorapintaista, paikoin melko jyrkkääkin pyörätietä kohti Iso-Syötteen huippua. Reitti erkanee pyörätieltä Ilveksentietä pitkin, ja jatkuu sen päästä pientä ja hieman kosteaakin polkua kiinni pidemmän reitin loppunousuun seuraten viimeiset n. 1,4km samaa reittiä.

32km reitti on teknisesti selvästi helpompi kuin pidemmät reitit, mutta muutamia haastavia paikkoja siinäkin on, ja reitti on ihka aitoa maastopyöräilyä sekin. Mikäli maastopyörällä on ajanut edes jonkin verran, tulee reitin suurin haaste kuitenkin korkeuseroista, etenkin loppunoususta. Vuonna 2012 reitin ajoi läpi myös esim. kansallispuistokummi Fatbardhe Hetemaj, joka ei ollut koskaan aiemmin ajanut maastopyörällä. Hänellä tosin meni reissusta nautiskeluun aikaa noin nelisen tuntia ;)


Yhteistyössä

Pyörä-Suvala

TREK bicycles

Syötteen kansallispuisto

Syötteen Eräpalvelut

Pudasjärven Urheilijat

Evoc

Arctic Superfoods

Fotomylly

Fillari-lehti

Tietomekka

Rush Racing

Fenix

Pörhö - Vuodesta 1956

Marjarannikko

© Krossikommuuni ry 2012-2016