Reitti ja kalusto

Syöte MTB:n reitti tarjoaa kenties Suomen upeimmat puitteet maastopyöräilyyn. Reitti kulkee halki Syötteen kansallispuiston ja retkeilyalueen henkeäsalpaavien vaara- ja tunturimaisemien, tarjoten samalla myös kovia nousuja ja vauhdikkaita laskuja. Reitti vie kulkijansa myös Pikku-Syötteelle noin 375 metrin korkeuteen että lopussa Iso-Syötteen huipulle noin 430 metrin korkeuteen.

Reitti on vaativa. Suurin osa reitistä on polkua, suht. kapeaa, teknisyydeltään vaihtelevaa singletrackia. Reitillä on myös jonkin verran pitkospuita. Metsäautotietä, soratietä ja asfalttia on reitin pituudesta vain murto-osa. Haastetta löytyy osaavallekin maastopyöräilijälle. Viimeistään huikea, Suomen ehkä suurin ja haastavin loppunousu (223 metrin korkeusero!) erottelee jyvät akanoista. Tapahtuma on suunnattu kaikille jo jonkin verran kokemusta maastopyöräilystä omaaville kuskeille. Kisakokemusta tai kilpailulisenssiä ei vaadita.

Taitava kuski selättää reitin varmasti täysjäykälläkin pyörällä, mutta järjestäjä suosittelee jousitettua, kunnollista maastopyörää. Teknisyys vaihtelee helposta ja leveästä kangaspolusta haastaviin juurakkopätkiin, ja toki polulla on myös kiviä. Niinikään taitava kuski pystyy ajamaan koko reitin ilman jalkakosketuksia, lukuun ottamatta paria lyhyttä jyrkintä nousupätkää. Reittiä ei suositella cyclocross-pyörille. 65 km kierroksen tekninen haastavuus lisääntyy kohti reitin loppua, joten voimia kannattaa säästää. Niistä on hyötyä viimeistään loppunousussa. Tapahtumassa on kypäräpakko, ja jokainen osallistuja ajaa omalla vastuullaan sekä huolehtii omasta vakuutusturvastaan.

Reittikartta ja numerotietoa

Alla vuosien 2012-2022 reittikartat. Vuonna 2022 kokonaisnousua 65 km reitille kertyy noin 1200 metriä. Reitin korkeusero on noin 200 metriä.

30 km reitillä nousua kertyy noin 600 metriä.

100 km matkalla ajetaan ensin 30 km reitti, ja sitten 65 km reitti. Kokonaisnousua reitille kertyy noin 1800 metriä.

Vuoden 2023 reittikartta / course map

Vuoden 2022 reittikartta / course map
Vuoden 2021 reittikartta / course map
Vuoden 2019 reittikartta
Vuoden 2018 reittikartta (maastokartalla)
Vuoden 2018 reittikartta (taustakartalla)
Vuoden 2017 reittikartta (maastokartalla)
Vuoden 2017 reittikartta (taustakartalla)
Vuoden 2016 reittikartta (maastokartalla)
Vuoden 2016 reittikartta (taustakartalla)
Opaskartta maali- ja lähtöalueesta

Vuoden 2015 reittikartta (maastokartalla)
Vuoden 2015 reittikartta (taustakartalla)
Vuoden 2014 reittikartta ja korkeusprofiili.
Vuoden 2013 reittikartta
Vuoden 2012 reittikartta.

Reittikuvaus, perjantain prologi, 12 km (2024)

Syöte MTB Prologin reitti lähtee Luppoveden rannalta alhaalta tunturin juurelta, ja seuraa ensimmäiset viitisen kilometriä samaa reittiä kuin 30 ja 65 km reititkin. Länsirinteentien ylityksen jälkeen reitin ylimmässä kohdassa ei kuitenkaan käännytäkään vasemmalle, vaan oikealle takaisin kohti Syötettä alikulun kautta virallista maastopyöräilyreittiä alas Syötesuon pitkospuille, jotka ovat varmasti hyvä tasapainotreeni :) Tätä reittiä ylitetään maantie, ja käännytään sorapintaiselle latupohjalle, koukataan vielä pieni mutka helppoja polkuja ja helppo pätkä leveitä pitkospuita ja jatketaan sitten pohjoiseen kohti Luppovettä. Tälläkin reitillä piisaa varmasti haasteita, ja sillä pääsee ihka aidon maastopyöräilyn makuun.

Reittikuvaus, 65 km (2023)

Reitti kulkee suurelta osin pitkin olemassa olevia Syötteen alueen virallisia maastopyöräilyreittejä pitkin, mutta tätä tapahtumaa varten myös muuta upeaa polkua on valjastettu käyttöön.

Reitin lähtö tapahtuu Iso-Syötteen ala-asemalta, josta lähdetään pyörittelemään Pärjänkievarintietä ja Pärjänjoentietä itään päin uusien Luokan polkujen kautta kohti Pikku-Syötteen lakea. Pikku-Syötteen hotellin jälkeen hurautetaan vauhdikas porraspitkoksiakin sisältävä polkulasku alas, ja ajellaan Peikkopolun kautta kohti Myllyn laavua, jossa 30 km reitti jatkaa suoraan 65 km reitin kääntyessä totutusti vasemmalle. Polut kapenevat pikku hiljaa, ja ensimmäinen lyhyt kivikkokin tulee eteen. Välillä voi pysähtyä ensimmäisellä huoltopisteellä Säkkisenlammilla n. 13 km kohdalla, jonka jälkeen sukelletaan Syötteen kansallispuiston upeisiin maisemiin. Polku vie kulkijansa Pitämävaaran päälle kiertäen sinne idästä, Taivalkosken puolelta. Pitämävaaran laella ajellaan kansallispuiston reunaa kohti etelää ja kuuluisaa Pumppaamoa.

Pumppaamossa vietetyn eväidensulattelutuokion jälkeen lasketellaan upeissa kansallispuistomaisemissa Portinkurun reunalle, josta pudotellaan paikoin hieman möykkyistäkin polkua kohti Portinojan laavua. Laskumetrejä kertyy Pitämävaaran laelta hieman yli sata.

Pitämävaaran lenkkiä ajellaan vielä muutama kilometri, ja ohitse toisen huoltopisteen (Puolivälinlampi), kunnes Ahvenvaaran ihanien syheröiden ja pumppaamoiden jälkeen noin 24 km kohdalla 65 km reitti erkaanee jälleen vasemmalle vanhalta poroerotusaukealta Syötteen Näköalatien suuntaisesti 30 km reitin jatkaessa oikealle kohti Korkiavitikkoa, Riihikumpua ja Iso-Syötettä. 65 ja 130 km reitin upeat flow-polut seuraavat Näköalatietä sen itäpuolella ja reitti puikahtaa latusiltaa pitkin Ala- ja Ylähuuhkasjärvien välistä kohti Huuhkasen laavua. Täältä jatketaan pääosin hyvin rullaavaa polkupohjaa kohti Näköalatien ylitystä Naamankajärven eteläpuolella.

Naamankajärven eteläpuolisen linjan jälkeen vuorossa on Niskavaaran omahuoltopiste, ja sen jälkeen ylitetään Syötteelle johtava päätie, kierretään kaunis pieni lampi länsipuolelta ja noustaan ylös upeita ajomaastoja tarjoavan Pytkynharjun päälle.

Pian nousun jälkeen reitti jatkaa vasemmalle Pytkynharjun eteläpuolelle, jossa reitti kulkee uusienkin mutkien kautta kolmannelle huoltopisteelle (Kellarilampi), nousten tämän jälkeen mutkitellen takaisin Pytkynharjulle. Harju ajetaan länsipäähän asti, josta koukataan lyhyen metsäautotiepätkän kautta takaisin harjun pohjoispuolelle ja hilpaistaan Lauttalammen kautta takaisin harjun päälle.

Harjua jatketaan takaisin itään jonkin matkaa, kunnes käännytään alamäkeen pohjoiseen kohti Iso-Syötettä pitkin vauhdikasta sora- ja pitkospolkua ja ylitetään Riihisuo.

Suon jälkeen kulkijat kääntyvät takaisin länteen kohti Pärjänjoen vartta Riihituvan mainion ja välillä hieman täristävänkin polun kautta. Ennen Pärjänjoen varteen saapumista kurvaistaan viimeiselle huoltopisteelle (Romekangas) täydentämään energiavarastoja loppurytistystä varten. Pärjänjoen varrella on jälleen tarjolla nopeaa, osin sorastettua polkua ja upeaa suomalaista vanhaa metsämaisemaa. Pikkuhiljaa reitti vie kulkijansa Iso-Syötteen pohjoispuolelle Annintuvan lähelle, josta kiivetään luontokeskuksen kautta Iso-Syötteen takarinteiden taakse, josta 207 metrin lähtökorkeudesta lähdetään kapuamaan kohti Iso-Syötteen 432 metrin korkeudessa häämöttävää huippua ja heti sen jälkeen maalia.

Reittikuvaus, 30 km (2023)

30 km reitti kulkee ensimmäiset n. 11 km samaa reittiä kuin 65 km reittikin. Myllyn laavun kohdalla muut kääntyvät vasemmalle, mutta 30 km sarjan reitti jatkaa suoraan nousten aluksi tiukan lyhyen nousun Myllyharjulle. Sitten on luvassa upeaa single-track -iloittelua aivan upouudella reitillä! Tämä uusi n. 4 km mittainen osuus yhtyy n. 15 km kohdalla takaisin pitkään reittiin Puolivälinlammen huoltopisteen kohdalla, ja kaikki sarjat kulkevat läpi Ahvenvaaran syheröt ja pumppaamot. Tämän jälkeen 30 km reitti erkanee oikealle kohti tuttuja (ja vuonna 2023 myös uusia) uria Korkiavitikon läpi. Korkiavitikossa kuitenkin kuljetaan totutusta poiketen pieni matka vanhaa mönkijäreittiä, ja sieltä saadaankin kaivettua muutama tiukka nousumetri koriin mukaan :) Seuraavien parin kilometrin osuudella on tarjolla kosteita ja mutaisiakin paikkoja sekä muutamat pitkospuut. Tämän jälkeen ajellaan hetki soratietä, mönkijäreittiä, ja sen jälkeen sorastettua, oikein mukavaa polkua lähtöpaikan läheisyyteen, josta reitti kiipeää sorapintaista, paikoin melko jyrkkääkin pyörätietä kohti Iso-Syötteen huippua. Reitti erkanee pyörätieltä Ilveksentietä pitkin, ja jatkuu sen päästä pientä ja hieman kosteaakin polkua kiinni pidemmän reitin loppunousuun seuraten viimeiset n. 1,4km samaa reittiä kuin 65 km reittikin.

30 km reitti on teknisesti jonkin verran helpompi kuin pidemmät reitit, mutta haastavia paikkoja löytyy varmasti tarpeeksi. Reitti on ihka aitoa maastopyöräilyä sekin. Mikäli maastopyöräajokokemusta löytyy, tulee reitin suurin haaste kuitenkin korkeuseroista.